Saunominen ei ainoastaan rentouta, vaan myös treenaa sydäntä, ehkäisee vakavia psyykkisiä ongelmia ja parantaa elämänlaatua. Silmäripsien sisäänkasvusta ei löylyttelijän kannata olla huolissaan – enää.
Jo ensimmäinen tunnettu tieteellinen saunatutkimus löysi saunomisesta merkittäviä terveysvaikutuksia: saunominen aiheuttaa silmäripsien sisäänkasvua ja venyttää ihmisruumista tuuman verran. Tähän tulokseen päätyi ruotsalainen lääkäri Anton R. Martin vuonna 1765.
Martinin tutkimuksen löydökset on sittemmin kumottu, mutta tieteellinen tutkimus koskien saunomista ja sen terveysvaikutuksia elää vahvana, erityisesti Suomessa. Viimevuosien hyvinvointitrendin myötä saunominen on noussut tiedeyhteisön kiinnostuksen kohteeksi myös muualla maailmassa.
Mittavat tutkimukset ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan, kunnes vuonna 2018 julkaistiin ensimmäinen laaja väestötutkimus saunan terveysvaikutuksista.
Tutkimusta vetänyt professori, kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen tietää, miten saunomisesta saa parhaat terveyshyödyt irti: saunoo neljästä seitsemään kertaan viikossa ja löylyttelee kerrallaan vähintään 20 minuuttia.
– Tutkimuksissa saunan lämpötila on ollut keskimäärin 70–80 asteen välillä. Ja myös nestettä pitää muistaa juoda, Laukkanen muistuttaa.
Löylystä voi napata mukaansa ainakin nämä tutkitut terveyshyödyt.
1. Hoivaa mielenterveydelle ja muistille
Aivot kiittävät ahkeraa löylyttelijää. Säännöllinen saunominen vaikuttaa ehkäisevästi jopa vakaviin psyykkisiin ongelmiin.
– Neljästä seitsemään kertaan viikossa saunovat miehet kokivat jopa 78 prosenttia epätodennäköisemmin psykoosioireita kuin vain kerran viikossa saunovat, Laukkanen kertoo.
Myös muisti näyttäisi hyötyvän saunasta, kertoo tutkimus, jossa seurattiin keski-ikäisiä suomalaisia miehiä noin 20 vuoden ajan.
– Dementian ja Alzheimerin taudin riski väheni jopa 66 prosenttia useammin saunovilla, Laukkanen kertoo.
Se, miten saunominen tarkalleen vaikuttaa aivoihin, on vielä osittain hämärän peitossa.
– Ei tiedetä, johtuuko se jostakin konkreettisesta fyysisestä vaikutuksesta vai esimerkiksi siitä, että nautinnolliseksi koettu aktiviteetti muuten vain ehkäisee tai lykkää muistisairauksien kehittymistä, Laukkanen selventää.
2. Treeniä sydämelle
Saunominen tekee sydämelle hyvää. Se lisää sykevälivaihtelua ja tehostaa sydämen toimintaa.
– Sydämen syke nousee saunomisen aikana jopa 120–150 lyöntiin minuutissa ja vastaa verenkierron kuormittavuuden osalta matala- tai keskitasoista kestävyysliikuntaa, Laukkanen kertoo.
Saunominen saa veren kiertämään tehokkaammin ja parantaa verisuonien joustavuutta. Sen tiedetään myös alentavan verenpainetta ja pienentävän sepelvaltimotaudin riskiä.
– Useammin saunovilla on tutkimusten mukaan vähemmän aivoinfarkteja, Laukkanen toteaa.
Säännöllisesti saunovat jopa kuolevat sydän- ja verisuonitautien vuoksi epätodennäköisemmin kuin vain harvoin löylyttelevät.
– 4–7 viikossa saunovilla riski oli pienin verrattuna harvemmin saunoviin, Laukkanen sanoo.
3. Lievitystä lihaskipuihin
Treenin jälkeen lenkkisaunaan? Ei ollenkaan hullumpi ajatus, sillä saunan rentouttava lämpö voi helpottaa lihaskipuja ja -jännityksiä.
Joissakin tapauksissa saunasta tiedetään olleen hyötyä myös esimerkiksi päänsärkyjen, reumakipujen ja kipuoireyhtymä fibromyalgian lievittäjänä.
– Näiden suhteen kannattaa kuitenkin noudattaa varovaisuutta, sillä joskus kuumuus voi jopa pahentaa kipua, Laukkanen muistuttaa.
4. Boostia vastustuskyvylle
Jos haluaa pitää flunssan loitolla, vitamiinien ja käsienpesun lisäksi myös saunomisesta voi olla iloa.
– Useammin saunovilla on vähemmän flunssaoireita ja heidän tulehdusarvonsa ovat hieman matalammat, Laukkanen kertoo.
– Myös keuhkoperäisiä tulehdussairauksia, kuten kroonista keuhkoputkentulehdusta, keuhkokuumetta ja jopa astmaa esiintyy saunojien joukossa vähemmän, hän jatkaa.
Vielä ei ole selvää, onko yksin saunominen syynä vastustuskyvyn tehostumiseen vai vaikuttavatko siihen myös muut elintavat. Laukkasen mukaan tutkimusta tarvitaan vielä lisää.
5. Apua iho-ongelmiin
Toisin kuin saattaisi uskoa, tiedetään, että saunominen ei kuivata ihoa, vaan päinvastoin parantaa ihon läpäisyestettä niin, ettei saunojan iho kuivu.
Saunan avusta iho-ongelmiin ei ole toistaiseksi täysin kiistatonta näyttöä, mutta näyttää siltä, että saunominen tekee hyvää myös iholle.
– Esimerkiksi psoriaatikot ovat saaneet saunasta apua ihovaivoihinsa, Laukkanen kertoo.
6. Elinvoimaa ja elämäniloa
Saunasta tulee hyvä ja rentoutunut olo – sen tietää jokainen saunomisesta pitävä.
– Tieteellisesti rentoutumista on hankala todentaa, mutta koska sykevälivaihtelu lisääntyy, se kertoo epäsuorasti siitä, että sydämen autonomisen hermoston toiminta paranee ja elimistö rentoutuu, Laukkanen sanoo.
– Rentoutuminen voi olla hyvinkin merkittävä tekijä monien saunomisen terveysvaikutusten taustalla, hän pohtii.
Myös koettu elämänlaatu saattaa pysyä parempana, jos saunomista harrastaa säännöllisesti. Laukkanen kuitenkin muistuttaa, ettei ole varmaa, onko saunominen syy vai seuraus.
Saunominen sopii lähes kaikille
Saunomiselle on vain vähän esteitä.
– Yleensä myös kroonisesti sairaat voivat saunoa, kunhan sairaus on hyvässä hoidossa. Joskus esteitä voivat kuitenkin olla esimerkiksi vaikea sydämen läppävika, matala verenpaine, epävakaa rintakipuoire tai muu vakava sairaus, Laukkanen sanoo.
Jos olet epävarma saunomisen sopivuudesta oman sairautesi kohdalla, varmistus kannattaa hakea lääkäriltä.
Kaiken se kestää – mutta että saunankin?
Terveyden lisäksi sauna liittyy tietysti myös rakkauteen. Akuutin sketsi avaa suomalaista saunaperinnettä myös muista kulttuureista tuleville.
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!
Muokattu 19.6: Lisätty linkki Areena-videoon.
