Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kirjeenvaihtajalta: Nyt saavat vaalit tulla – ennenkokemattomat valehteluvaalit Yhdysvalloissa

Liittovaltion tuomarin päätös olla hylkäämättä ääniä Texasissa valaa uskoa siihen, että oikeuslaitos on vielä riippumaton, Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kirjoittaa.

Työntekijä kiinnittää vanerilevyjä kahvilan ikkunoiden suojaksi.
Työntekijä suojasi kahvilan ikkunoita lähellä Valkoista taloa Washingtonissa sunnuntaina.­ Kuva: Alex Edelman / AFP
Mika Hentunen
Avaa Yle-sovelluksessa

WASHINGTON Kävin nuorena ulkomaantoimittajana monta kertaa Balkanilla. Yksi haastateltavistani arveli entisen Jugoslavian sotien perimmäiseksi syyksi sen, ettei Balkanin kansojen historiaa ole koskaan kirjoitettu.

On kirjoitettu vain erilaisia tarinoita Balkanin kuumakalle-kansojen menneisyydestä. Fiktiivinen historiankirjoitus tuppaa olemaan valhetta.

Muisto on palannut mieleeni monta kertaa vaalivuoden aikana. Yhdysvallat on nykyisin keksittyjen totuuksien tai näppärämmin sanottuna ”narratiivien” kansakunta.

Valehtelemisesta on tullut Donald Trumpin nelivuotiskaudella salonkikelpoista käytöstä. Arvokonservatiivit uskovaiset eivät ole moksiskaan, vaikka Trump jää kiinni valehtelusta. He tukevat Trumpia järkähtämättömästi.

Washington Postin laskujen mukaan Trump on lasettanut presidenttinä yli 20 000 väärää tai harhaanjohtavaa väitettä. Kansan enemmistö ei tykkää siitä, mutta totuus ei näissä vaaleissa ratkaise.

Tuntuu kuin Yhdysvalloissa olisi siirrytty totuudenjälkeiseen aikakauteen, jossa jokainen määrittelee itse mikä on totta ja mikä valhetta. Mielipiteet jakautuvat kaikesta.

Yli 236 000 koronaan kuollutta kahdeksan kuukauden aikana on katastrofi puolelle kansasta. Ei kuitenkaan Trumpin kannattajille, jotka ovat kiitollisia siitä, ettei kuolonuhreja ole kahta miljoonaa.

Talous on karmeassa jamassa. Eikä ole, koska kasvu vuoden toisella neljänneksellä oli voimakkainta miesmuistiin.

Köyhyyttä on enemmän kuin puoli vuosisataa sitten. Eikä ole, vaan kaikilla on asiat paremmin kuin koskaan aiemmin, onhan Trump on tehnyt mustienkin hyväksi enemmän kuin kukaan muu Abraham Lincolnin jälkeen. Eikä ole, Barack Obama teki paljon enemmän...

Poliittinen kahtiajako alkoi jyrkentyä 1994 kongressivaaleista. Kahden puolueen järjestelmä on ollut alusta alkaen polarisoitunut, mutta tuolloin käynnistynyt kehitys on kiihtynyt näihin päiviin saakka.

Newt Gingrichin johtamat äärikonservatiivit valtasivat republikaanipuolueen ja tarttuivat vallankahvaan myös kongressissa. Gingrichin soidinlaulu ei kantanut kauas, mutta vihaisten konservatiivien ääni voimistui pysyvästi.

Vuosituhannen vaihteessa volyymit nousivat tappiinsa, kun uudet TV:n kaapelikanavat alkoivat palkata kommentaattoreita.

Oikeistolaisella FoxNewsilla ei näe enää parhaaseen katseluaikaan muita kuin avoimesti Trumpia tukevia huutajia. Vastaavasti CNN:llä ja MSNBC:llä jyräävät liberaalit.

Vaihtoehtomediat hakevat uusia foorumeja.

Viime viikonvaihteessa julkisuuteen pullahti useita mielipidemittauksia, jotka osoittivat Trumpin kirineen umpeen eroa Bideniin. Mittausten tekijöiden joukossa oli aiemmin tuntemattomia tutkimuslaitoksia, joiden luotettavuus on kyseenalainen. Uusilla mittauksilla yritettiin ehkä aktivoida äänestäjiä.

Yleisesti luotettavina pidettyjen mittausten perusteella vaaliuurnille lähdetään Bidenin johdossa. Trumpin peli ei kuitenkaan ole pelattu. Hän saattaa yllättää samaan tapaan kuin neljä vuotta sitten.

Trumpin on uumoiltu käynnistävän uuden vaalipelinsä, kun tuloksia ensi yönä alkaa tulla. Hän saattaa julistautua ennenaikaisesti voittajaksi tai hän saattaa alkaa jauhaa narratiivia vaalivilpistä.

Mitä pidempään ääntenlasku kestää ja mitä tasaisempi tilanne on, sitä kärjekkäämmiksi Trumpin väitteet vaalien vilpillisyydestä voivat äityä.

Valkoisen talon ympärille pystytettiin maanantaina aiempaa tukevampi turva-aita.

Pääkaupungin ydinkeskustan liikkeet ovat vuoranneet ikkunansa vanerilevyillä. Kaupungissa varaudutaan ääriainesten mellakoihin.

Toivon pilkahduksen tämän petollisen, jopa väkivaltaisen ilmapiirin keskelle toi Texasin oikeuden päätös. Liittovaltion tuomari kieltäytyi ottamasta siellä käsittelyyn republikaanien vaatimusta 127 000 ennakkoäänen hylkäämisestä.

Nuo äänet ovat kymmenesosa Harrisin piirikunnan kaikista ennakkoäänistä. Harris on Texasin väkirikkain piirikunta, jossa sijaitsee suurkaupunki Houston.

Oikeusistuin osoitti olevansa riippumaton poliittisesta painostuksesta. Se valaa uskoa siihen, että näitä vaaleja ei tarvitsisi ratkaista korkeimmassa oikeudessa.

Viimeksi niin kävi vuonna 2000, jolloin Al Gore luovutti 36 päivää jatkuneen Floridan ääntenlaskusotkun jälkeen. Vastaava sekaannustila voisi olla nykyoloissa vaarallinen.

Tulevaisuus ei kuitenkaan ole välttämättä synkkä, eikä valehteleminen ole välttämättä piintynyt pysyväksi tavaksi.

Yhdysvaltain voima on dynaamisuudessa, joka pätee myös politiikkaan.

Valkoista taloa vuosikymmeniä työkseen seurannut toimittaja Rick Dunham muistuttaa, että maan puolueet pystyvät tekemään nopeita korjausliikkeitä. Niin republikaanit kuin demokraatit ovat nousseet monista vakavista kriiseistä.

Trump osoitti 2016 vaaleissa, että jo menetettyinä pidettyjen äänestäjäryhmien suosion pystyy saavuttamaan lyhyessäkin ajassa.

Trump vei Obamaa kannattaneiden Keskilännen duunareiden äänet Hillary Clintonin nenän edestä. Voi olla, että Biden vie nyt nuo äänet takaisin demokraateille.

Amerikkalaiset äänestäjät on siis voitettava puolelleen aina uudestaan, mikä on sekä uhka että mahdollisuus. Näissä vaaleissa se näyttää tapahtuvan valheen varjolla, mutta jo seuraavalla kerralla saatetaan kisata rehellisen pelin hengessä.

Suosittelemme