Eduskunta kävi tiistaina paikoin kiivastakin keskustelua oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi lähetekeskustelun aluksi, että jo pitkään on tiedetty, että pelkkä perusaste ei riitä koulutukseksi.
– Noin 16 prosenttia ikäluokasta jää yhä vuodesta toiseen ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä ei ole kestävä tilanne Suomen osaamistason tai työllisyyskehityksen kannalta. On korkea aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia.
- Eduskunta keskusteli oppivelvollisuuden laajentamisesta. Voit katsoa sen yllä olevan videon alusta.
- Hallitus haluaa laajentaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen. Lisäksi se haluaa maksuttoman toisen asteen.
- Seurasimme keskustelua myös tässä päivittyvässä artikkelissa.
Anderssonin mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen on viesti siitä, että jokaista tarvitaan.
Opetusministeri on aiemmin todennut, että uudistuksella parannetaan koulutuksellista tasa-arvoa, mutta ennen kaikkea myös suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa.
Oppositiopuolue kokoomuksen Paula Risikon mielestä laki on "niin elämästä vieraantunut kuin olla ja saattaa". Kommentti aiheutti kohahduksen salissa.
– Joka kahdeksas oppilas päättää perusopetuksen ilman perustaitoja, 20 prosenttia mielenterveysongelmia, viidellä prosentilla ADHD. Päihdeongelmia, monenlaisia perheiden ongelmia ja niin edelleen. Ja mihin laitetaan rahat? Nyt laitetaan oppimateriaaleihin ja matkoihin suurin osa, Risikko sanoi.
– On niin paljon perustuslaillisiakin ongelmia vielä, että te tulette näkemään, että tämä ei ole vielä tässä taputeltu.
Oppositiopuolue perussuomalaisten Riikka Purran mielestä uudistuksessa kyse on laastarista. Hänen mielestään pikemminkin pitäisi huolehtia siitä, että peruskoulussa luokalta toiselle ei pääse, ellei ole tiettyä osaamistasoa.
– Säälinumeroita ei saisi antaa etenkään yhdeksännellä luokalla, Purra perusteli ja totesi, että muuten ongelmat kasautuvat seuraaviin koulutusasteisiin.
Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoi pettyneensä Risikon puheenvuoroon.
– Olisin odottanut sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta arvokkaampaa puheenvuoroa. Olen todella pettynyt arvostamaani edustajaan, hän puuskahti.
Räsänen: Tuki ja apu kohdistettava pudokkaisiin
Uudistuksessa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollisella olisi peruskoulun päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Tällä hetkellä oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu.
Samalla toisen asteen tutkinnon suorittaminen olisi jatkossa nuorelle maksutonta 21 ikävuoteen saakka. Maksuttomia olisivat esimerkiksi opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, jäisivät yhä opiskelijan itsensä maksettaviksi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo korosti ennen kaikkea maksutonta toista astetta ja ajatusta, että kaikki voisivat edetä.
– Maksuton toinen aste takaa, että toisesta asteesta ei tule pullonkaulaa, joka estää etenemisen korkeakouluun.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen toisti opposition viestiä: resurssit tulisi kohdistaa pudokkaisiin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.
– Ongelma ei ole niinkään hakeutuminen toiselle asteelle, vaan siellä pysyminen.
Keskustan Hilkka Kemppi tivasi oppositiolta lisää vaihtoehtoja.
– Peruskoulun jälkeen kukaan ei kanna virallisesti vastuuta nuoresta itsestään. Miten te opposio tämän aukon paikkaisitte? Kemppi kysyi.
– Oppositio on pyytänyt työllisyystoimia, ja nyt kun niitä tarjotaan, ne eivät kelpaa, hän jatkoi.
Hallituspuolueet toivat esiin, että kohdennetut toimet eivät ole tuottaneet vuosien varrella toivottua tulosta.
Orpo: Tällä rahalla voitaisiin palkata 1 500 opettajaa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että ongelma on todellinen, sillä liian moni nuori syrjäytyy tai jää ilman tutkintoa. Orpon mukaan ongelmia ei kuitenkaan ratkaista pakolla ja vanhanaikaisilla keinoilla.
– Te katsotte peruutuspeiliin, hän syytti hallitusta.
Orpon mukaan järkevämpää olisi ymmärtää nuorten yksilöllisiä tarpeita ja erilaisia tilanteita ja kohdistaa tuki niihin.
– Hallituksen esittämällä rahalla pystyttäisiin esimerkiksi palkkaamaan 1 500 opettajaa toiselle asteelle tai perusopetukseen.
Opetusministeri Andersson vastasi kritiikkiin.
– Tätä päivää on sen ymmärtäminen, että peruskoulun varassa ei yksinkertaisesti enää pärjää ja siksi tätä uudistusta tehdään. Niiden nuorten, jotka ilman tätä uudistusta jäisivät alaikäisenä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, tilanne tulee muuttumaan. Siksi se kohdentuu juuri siihen joukkoon, jota me haluammekin tavoittaa.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta totesi, että hänen on vaikea ymmärtää opposition kritiikkiä.
– On tietenkin selvää, että etenkin putoamisvaarassa olevat tarvitsevat tukea ja ohjausta lisää. Sitä on tulossa. Laskeskelin tuossa, että noin 20 miljoonaa euroa vuodessa tulee näihin asioihin. Kannattaa nyt varmaan ottaa se lakiesityspaketti ja lukea se kunnolla ja keskustella sitten lisää.
Oppositiopuoleissa taas uskottiin, että yksittäiset opettajat eivät kannata uudistusta, vaikka opetusalan ammattijärjestö OAJ sitä tukeekin.
Kunnat ja koulut ovat syyttäneet hallitusta hätiköinnistä
Oppivelvollisuuden laajentaminen nytkähti eteenpäin lokakuun puolivälissä, kun hallitus antoi lakipaketista esityksen eduskunnalle.
Muutos tulisi voimaan 1. elokuuta 2021. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus koskisivat siis ensimmäisen kerran vuonna 2005 syntynyttä ikäluokkaa.
Kunnat ja koulut ovat syyttäneet hallitusta hätiköinnistä. Ne kannattavat uudistusta, mutta pelkäävät, että sitä ei ole aikaa ja rahaa toteuttaa kunnolla koronakriisin keskellä.
Kesällä julkaistussa Ylen kyselyssä lähes kaikki kyselyyn vastanneet opposition kansanedustajat olivat sitä mieltä, että oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee luopua tällä vaalikaudella.
Opetusministeri Andersson totesi keväällä, että tulee myös aika koronan jälkeen.
– Silloin on entistä tärkeämpää, että olemme valmiita panostamaan koulutukseen ja osaamiseen, Andersson sanoi.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Mitä ajatuksia oppivelvollisuuden laajentaminen herättää sinussa? Voit keskustella aiheesta 4.11.2020 kello 23 saakka.
Lue lisää: