Traagiset onnettomuudet ja kohut ovat synkistäneet metsästäjien syksyä ja herättäneet kysymyksen, onko metsässä enää turvallista liikkua.
Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman painottaa, että jokainen vahingonlaukaus on liikaa ja jokainen vahingonlaukaus on myös imagohaitta metsästykselle.
– Inhimillisiä virheitä tapahtuu joskus. Tänä syksynä on sattunut traaginen suma.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo, että tapahtuneita onnettomuuksia ja niiden syitä on syytä analysoida.
– Aivan varmasti tapahtumat käydään tarkasti läpi koko riistasektorilla.
Klaus Ekmanin mukaan samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä myös isompi kuva:
– Meillä metsästäjät tekevät vuodessa 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää ja lakisääteisestä metsästäjävakuutuksesta korvattavia ampuma-asevahinkoja on 10 - 20 vuodessa eli suhteessa todella vähän. Niistä puolet on metsästäjälle itselleen aiheutuneita vahinkoja.
Tutkinto ei ole läpihuutojuttu
Ekmanin mukaan metsästäjäksi tullaan Suomessa toimivaksi koetun seulan läpi. Metsästyskortin saa, kun on läpäissyt metsästäjätutkinnon. Valtaosa tutkintoon tulevista suorittaa ennen tutkintoa riistanhoitoyhdistyksen valmentavan kurssin.
Tutkinnon läpäiseminen ei Ekmanin mukaan ole läpihuutojuttu.
– Hyväksymissprosentti on 70. Tiedän muutamia, jotka eivät ole läpäisseet koetta koskaan, vaikka ovat yrittäneet useita kertoja.
Syksyn traagisten onnettomuuksien jälkeen metsästäjien taidot on kyseenalaistettu myös Yle uutisten viime lauantaina julkaiseman videon takia. Videolla hirvijahtiin osallistuva metsästäjä ampuu kolme epäonnistunutta laukausta kohti tien yli juoksevaa vasaa.
Toiminnan eettisyyden ja turvallisuuden perään on kyselty sosiaalisessa mediassa.
Ekmanin mukaan toista tai kolmatta laukausta tarvitaan vain jos ensimmäinen laukaus haavoittaa eläimen.
– Nykyisen ampumakokeen tarkoitus on valottaa metsästäjille, kuinka tärkeä on yksi hyvin ammuttu laukaus. Kokeella testataan myös se, että ase on kohdistettu sillä tavalla, että sillä voidaan ampua kohdalleen osuva laukaus, huomauttaa Ekman.
Ampumakoe kolmen vuoden välein
Myös Metsästäjäliiton toiminnanjohtajaJaakko Silpola toteaa, että lopullinen aseturvallisuus syntyy aina kulloisestakin tilanteesta. Hän painottaa suunnittelun ja varautumisen merkitystä.
Kun hirvi tulee näkyviin, aikaa päätöksille on vain sekunteja.
– Laukaus on suunniteltava ennakolta, etäisyydet ja turvallisuussuunnat pitää miettiä valmiiksi, pitää tietää missä ovat muut metsästäjät ja missä on asutusta. Koko ajan on myös seurattava, että maastoon ei ole tullut muita liikkujia.
Hirvenmetsästyksen ampumakoe pitää uusia kolmen vuoden välein.
Muutama vuosi sitten ampumakoe uudistettiin. Aikaisemmin piti ampua kolmeen liikkuvaan ja kolmeen paikalla olevaan maaliin. Nykyisessä kokeessa ammutaan paikallaan olevaan maaliin neljä laukausta. Aikaa neljän laukauksen ampumiseen on 90 sekuntia.
Silpolan mukaan keskustelua ampumakoeuudistuksesta käydään metsästäjien keskuudessa edelleen jonkin verran.
Joidenkin mielestä vanha koe, jossa ammuttiin liikkuvaan maaliin, oli vaativampi eikä nykyinen koe mittaa riittävästi ampumataitoa.
Jatkuvaa oppimista
Klaus Ekman painottaa, että metsästäjätutkinto ja ampumakoe eivät sinällään tee kenestäkään valmista ja kaiken oppinutta metsästäjää.
– Tutkinto antaa valmiudet siihen, että sinut uskalletaan laittaa aseen kanssa metsälle. Todellinen "ammattitaito" hankitaan ajan myötä itse opiskelemalla ja muiden kanssa metsästämällä.
Huomionarvoista Ekmanin mukaansa on kuitenkin se, että ampuma-aseonnettomuustilstojen mukaan vahingonlaukaukset ovat sattuneet pääsääntöisesti varttuneemmille ja kokeneille metsästäjille. Uudet metsästäjät ovat vielä vähän epävarmoja ja varmistavat kaikki asiat vielä varmistamisen jälkeenkin.
– Vähän sama tilanne kuin kolareiden kanssa, niitä tulee tutulla työmatkalla, kun ajaminen muuttuu liian rutiininomaiseksi.
Lue myös: