Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Vastuut vaimon kanssa tasaava italialainen, viiden lapsen sijaisvanhempi, ahkera vapaaehtoinen – tällaisia ovat Vuoden isät 2020

Isänpäiväviikolla jaettava palkinto meni tällä kertaa Siilinjärvelle, Ouluun ja Espooseen.

Vuoden isä 2020 palkittu Petri Hartikainen, Siilinjärvi
Siilinjärveläinen Petri Hartikainen on toiminut viiden lapsen ja nuoren sijaisisänä. Kuva: Sami Takkinen / Yle
Juha Hintsala,
Jukka Eskanen,
Vesa Marttinen

Sukupuolten tasa-arvo, vapaaehtoisuus ja monipuolinen perhekäsitys näkyvät vuoden 2020 Vuoden isä -palkinnon saajien taustoissa.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) jakoi palkinnot tänään tiistaina kolmelle isälle, jotka palkintoperusteiden mukaan edistävät esimerkillään hyvää arkea ja kunnioittavat lapsen oikeuksia ja etua.

Yle tapasi palkitut isät Siilinjärvellä, Oulussa ja Espoossa.

"Petri Hartikainen, Siilinjärvi: Lapsen hymy kertoo enemmän kuin tuhat sanaa"

Siilinjärveläinen Petri Hartikainen, 47, on ollut sijaisisänä viidelle lapselle ja nuorelle. Tällä hetkellä Hartikaisen kotona elää sijoituksessa 12-vuotias poika.

Hartikaisen tie sijaisisäksi alkoi, kun hän oli tuttaviensa pojan tukihenkilö. Poikamiehenä elänyt Hartikainen kävi perhetyöntekijöiden koulutuksessa ja pian häntä pyydettiin jo sijaisvanhemmaksi teini-ikäiselle pojalle.

Sijaisisyys on jatkunut vuodesta 2012 lähtien. Enimmillään Hartikaisen kotona on asunut kerralla kolme nuorta.

– Ei ole kaduttanut yhtään. Nyt ei varmaan yksin osaisi enää elää. Lapset ja nuoret ovat tuoneet arkeeni paljon uutta. Päivääkään en vaihtaisi pois, tämä on ollut niin mahtavaa, miettii Hartikainen.

Vuoden isä 2020 palkittu Petri Hartikainen, Siilinjärvi
Päivääkään en vaihtaisi pois, Petri Hartikainen sanoo sijaisvanhemmuudesta. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Sijaisvanhemmuus muutti miehen omaa elämää paljon ja entisiä harrastuksia, kuten metsästys ja kalastus, jäi pois. Hartikainen on erittäin tyytyväinen elämäänsä sijaisisänä. Hän on nykyisin perhehoitaja eikä käy päivätyössä muualla.

Arkielämä täyttyy hyvin tavallisista puuhista. Hartikainen on opettanut poikia sienestyksen saloihin ja luonnossa käydään retkillä. Talvisin myös lasketellaan ja hiihdetään.

Vuoden isä -palkinto tuli Hartikaiselle yllättäen.

– Tämä tuntuu oikein hyvältä. Aika sanattomaksi vetää suorastaan. On sijaisisyys jotain ottanut, mutta paljon, paljon enemmän se on antanut.

Petri Hartikainen tietää nopeasti mikä isyydessä on parasta.

– Lapsen hymy kertoo minulle enemmän kuin tuhat sanaa. Se kertoo, että on elämäänsä tyytyväisiä nuoria.

Aina arki ei ole pelkkää juhlaa, mutta hankalista tilanteista on selvitty.

Hartikaisen mukaan ongelmatilanteet ovat johtuneet esimerkiksi siitä, että lapsi on ollut nälkäinen, väsynyt tai liikunta on jäänyt liian vähiin.

– Ne kun on saatu kuntoon, niin hyvin on pärjätty.

Petri Hartikaisen luona asuva poika on päivisin koulussa ja silloin Hartikaisella on omaa aikaa. Hän käy kahvilla ja tapaa ihmisiä. Iltapäivät ja illat arki pyörii pojan ehdoilla. Hartikainen arvioi jatkavansa sijaisisänä vielä pitkään.

Hartikainen pitää yhä tiiviisti yhteyttä jo omillaan asuviin aiempiin sijaislapsiinsa.

– Sijaisvanhemmuus vaatii rauhallisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tähän hommaan sopii terveitä elämäntapoja noudattava normaali ihminen.

Hartikainen toivoo oman esimerkkinsä kannustavan myös muita perheettömiä miehiä sijaisisiksi.

Vesa Ilola, Oulu: "All you need is love"

Oululaisella 53-vuotiaalla Vesa Ilolalla on kaksi lasta. Toinen on jo aikuinen, ja toinen aikuistumassa.

Ilola on tehnyt vapaaehtoistyötä ja palkkatyötä erilaisten sosiaalisen innostamisen periaatteita noudattavien hankkeiden parissa. Hän on toiminut myös maahan muuttaneiden opastajana.

Vuoden isä -palkinnon Ilola sanoo ottavansa vastaan kaikkien Suomen isien puolesta.

– Edustan sellaista isää, joka ei ole aivan ihanteellinen, vaan ihan riittävä isä, hän sanoo.

Vuoden isä 2020 Vesa Ilola
Vesa Ilolan mukaan vanhemman tai huoltajan rooli on kuin suojelusenkelillä tai langattomalla verkolla. Kuva: Janne Körkkö / YLE

Isyyden suurimpana haasteena Ilola pitää tasapainoilua työn ja arjen haasteiden välillä. Vaikka itsellä olisi huolia ja murheita, niin ne pitäisi pystyä panemaan syrjään sillä hetkellä, kun lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja välittämistä.

– Vuorovaikutus lähtee turvallisuuden tunteesta ja yhteydestä toisiin ihmisiin. Että sinulla on hyvä olla sellaisena kuin olet, sinut hyväksytään ja nähdään.

Vanhemman tai huoltajan roolin Ilola sanoo olevan kuin osa suojelusenkeliä tai wifiä: on turvana taustalla ja puuttuu peliin vasta silloin kun siihen on tarvetta.

– Et silottele kaikkea valmiiksi lasten puolesta, vaan annat heidän itse kasvaa omaan mittaansa ja vahvuuksiin. Olkaa läsnä, antakaa toisten toteuttaa itseään ja puuttukaa peliin sitten kun siihen on puututtava.

Millaisia neuvoja antaisit niille isille, jotka kokevat riittämättömyyden tunteita omassa vanhemmuudessaan?

– Me ollaan kaikki ihan riittäviä. Oikeastaan mitään muuta ei tarvita, kuin Beatlesin laulun sanoin “All you need is love” eli rakkautta kehiin!

Fabrizio Trotti, Espoo: Jokainen isä on Vuoden isä

Espoossa asuva 41-vuotias Fabrizio Trotti muutti Suomeen kotimaastaan Italiasta yhdeksän vuotta sitten italialaisen vaimonsa tohtoriopintojen vuoksi.

Pariskunta on viihtynyt Suomessa erinomaisesti, ja nykyisin perheeseen kuuluu myös seitsemänvuotias tytär sekä viisivuotias Intiasta adoptoitu poika. Lisäksi Trotti vaimoineen toimii joka toinen viikonloppu tukiperheenä 12-vuotiaalle tytölle.

Palkitsemisperusteissa mainitaan, että Trotti on käyttänyt paljon perhevapaita ja näyttänyt arjessa tasa-arvoisen vanhemmuuden esimerkkiä. Tämän hän sanoo tapahtuneen aika lailla itsestään.

– Olen aina ajatellut, että kun minulla on perhe, kannan siitä vastuuni ja hoidan oman tonttini. Olemme jakaneet vaimoni kanssa vastuut puoliksi, ja tämä on koskenut sekä lapsien kanssa vietettyä aikaa, mutta myös kotitöitä, kaupassa käymistä, ruuanlaittoa ja niin edelleen. Pidimme molemmat myös vanhempainvapaata melko tasaisesti.

Espoolainen Fabrizio Trotti on yksi Vuoden isä 2020 -palkinnon saajista.
Espoolainen Fabrizio Trotti on yksi Vuoden isä 2020 -palkinnon saajista. Kuva: @theslowphotography

Markkinointipäällikkönä suomalaisessa yhtiössä toimiva Trotti pitää verkossa blogia, jonne hän kirjaa yhden ajatuksen joka päivä. Self-help-tyyliset kirjoitukset ovat Trottin itsensä mukaan ikään kuin julkinen päiväkirja.

– Haluan kirjata yhden asian tai ajatuksen joka päivä, ja ikään kuin saada ajatukseni kerättyä yhteen sen asian ympärille.

Trotti pitää Vuoden isä -tunnustusta hienona asiana, mutta samalla hän haluaa muistuttaa, että jokainen isä on omalle lapselleen vuoden isä.

– Tämä kannattaa pitää mielessä. Olet heille sankari, maailman tärkein ihminen, vaikka oma elämäntilanne olisi kuinka huono. Jos voit antaa lapsille aikaasi ja huomiotasi, se on maailman tärkein asia.

Entä miten aikaa jäisi vielä itselle kaikkien kotitöiden ja lastenhoidon yhteydessä? Tällaisen ajankäyttöongelman kanssa lähes kaikki vanhemmat kipuilevat ainakin jossain vaiheessa.

– Tämä on toki helpompaa, kun lapset hieman kasvavat ja eivät tarvitse ihan koko ajan sataprosenttista huomiotasi. Kun lapset ovat pieniä, on samalla vaikeaa mutta myös tärkeää yrittää järjestää aikaa vaikka puolen tunnin kävelylle itsekseen. Suosittelisin tätä kaikille, sillä se on tärkeää myös lapsillesi.

Isänpäivää Fabrizio Trotti aikoo viettää kuten mitä tahansa sunnuntaita. Yhdessä perheen kanssa.

Suosittelemme