Viime vuoden europarlamenttivaaleissa vain joka neljäs alle 25-vuotias äänesti.
Silti nuoret tykkäävät EU:sta, joidenkin kyselytutkimusten mukaan jopa vanhempia ihmisiä enemmän. Kolme neljästä suomalaisnuoresta pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja yhdeksän kymmenestä kokee olevansa EU-kansalainen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) keskusteli keskiviikkona nuorisojärjestöjen edustajien kanssa nuorten roolista EU:ssa. Alkuvuonna eduskunnalle annetaan uusi EU-selonteko, joten nyt on Tuppuraisen mukaan hyvä tilaisuus myös pohtia tapoja nuorten osallisuuden parantamiseksi.
Poimimme nuorisojärjestöjen avauksista neljä mahdollista ratkaisua tilanteeseen.
Keskustelua seurasi ja sen antia kommentoi lisäksi kolme nuorta vaikuttajaa, Helsingin yliopiston EU-uralähettiläs Salaado Qasim, YK-nuorisodelegaatti Yuri Birjulin ja nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen.
1. Nuorille oma edustaja EU-huippukokouksiin
Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtaja Elisa Gerbhard ehdottaa, että nuorten asioita voisi EU-huippukokouksissa pitää esillä heidän oma edustajansa, niin sanottu nuorisodelegaatti.
– Suomi voisi olla edelläkävijä tässä.
Tytti Tuppuraisen mukaan aloite on mielenkiintoinen ja tervetullut.
– Tämä on poliittinen päätös, josta täytyy keskustella valtioneuvostossa, mutta otan asian esille.
Suomen YK-delegaatioissa nuoria edustava Yuri Birjulin kannattaa ajatusta, vaikka pitääkin omia vaikutusmahdollisuuksiaan rajallisina.
– Nuorten osallistumisessa voi olla se riski, että nuoret päästetään kyllä puhumaan, mutta itse päätösten sisältö ei lopuksi heijasta nuorten vaatimuksia.
– Pidin esimerkiksi keväällä puheen YK:ssa sosiaali- ja terveysministerin kanssa, mutta itse valmisteluvaiheessa osallistuminen on ollut vähäisempää.
2. Nuorisoaloite alle 18-vuotiaille
Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa taas tuo esille ehdotuksen nuorisoaloitteesta. Sen avulla myös alle 18-vuotiaat nuoret saisivat tärkeinä pitämiään asioita parlamentin käsittelyyn.
Käytännössä asian eteneminen vaatisi, että joku suomalaisista mepeistä ottaisi asian edistääkseen.
– Vien omalta osaltani viestiä Euroopan parlamentin jäsenille, Tytti Tuppurainen lupaa.
3. Päättäjien näytettävä kyntensä ilmastoasioissa
Kolme neljästä nuoresta toivoisi lisää EU-yhteistyötä ilmastoasioissa, kertoo Eurooppanuorten teettämä kysely. Keskustelijoiden mukaan EU voisi parantaa kuvaansa nuorten silmissä kunnianhimoisemmalla ilmastopolitiikalla.
Keskustelua seuranneen nuorten ilmastodelegaatin Emma Sairasen mukaan ilmastoasioiden tärkeydestä puhuminen ei riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia vaatimuksia paremmista politiikkatoimista.
Sairanen kertoo itse ottaneensa syksyn aikana kantaa EU:n ilmastolain uudistukseen ja maataloustukiin liittyvään esitykseen, mutta asioihin perehtyminen oli vaikeaa tiedon puutteen vuoksi.
– Päätöksistä tai Suomen kannoista ei juurikaan viestitty etukäteen. Ei pitäisi olla nuorten vastuulla ottaa asiasta selvää, vaan päättäjien vastuulla viestiä edessä olevista päätöksistä ja median tehtävänä nostaa asioita julkiseen keskusteluun.
4. Lisää EU-asioita kouluun
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry:n puheenjohtaja Jutta Vihonen korostaa, että kaikki vaikuttaminen lähtee riittävästä tiedosta. Hänelle itselleen ei ole opetettu EU-asioita peruskoulun jälkeen.
Eurooppanuoret järjesti vaalikeväänä paljon monipuoluepaneeleja, mutta puheenjohtaja Iiris Asunmaa huomasi, että osa kouluista arkaili politiikan ja EU-asioiden käsittelyä.
– Välillä oli jopa haastavaa päästä kouluihin pitämään eurovaalipaneeleja.
Helsingin yliopiston EU-uralähettilään Salaado Qasimin mukaan nuorten niukka EU-tietoisuus näkyy myös siinä, että suomalaisia hakeutuu EU-virkoihin monia muita maita vähemmän.
Aiheesta voi keskustella 7.11. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä
Nuoret suhtautuvat myönteisesti EU:hun – koetaan vahvistavan rauhaa ja hyvinvointia