Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapaa ensi maanantaina Pietarissa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin. Vierailu kiinnostaa myös muita maita, koska viikko sitten Lavrovin tulkittiin nöyryyttäneen Euroopan unionin ulkopoliittista edustajaa Moskovassa.
Tiedotustilaisuudessa EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell ei onnistunut selkeästi välittämään viestiä, että EU vaatii venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin vapauttamista. Sen sijaan Lavrov leimasi EU:n epäluotettavaksi kumppaniksi. Osa europarlamentaarikoista vaati jopa Borrellin eroa epäonnistumisen vuoksi.
Ulkoministeriön Itäosaston päällikön Maimo Henrikssonin mukaan Suomen ulkoministerin on tarkoitus käsitellä oppositiojohtajan vangitsemista asiallisesti, selkeästi ja yksinkertaisesti.
Henriksson muistuttaa huolen vangitsemisesta perustuvan siihen, että Venäjä rikkoo tekemiään kansainvälisiä sopimuksia.
Matkaan valmistautuminen on ulkoministeriössä tällä kertaa aivan erityisen huolellista.
Pärjääkö sovitteleva Haavisto kovapuheiselle Lavroville?
Ulkoministeri Pekka Haavisto on tunnettu siitä, että hän ainakin julkisesti esiintyy sovittelevasti. Pietarissa Sergei Lavrovin vieraana kysymys tiedotustilaisuudessa on, pärjääkö Haavisto Lavroville. Sovittelevuus voidaan tulkita heikkoudeksi.
– Varmasti sellainen riski on olemassa. Miten vain esiinnymme, aina siihen liittyy riskejä. Emme tiedä, minkälaisen otteen ja asenteen isäntä tulee ottamaan tapaamisessa. Tämä ei ole uusi tilanne. Näin on ollut aikaisemminkin ministeritapaamisissa, Henriksson kertoo.
Henrikssonin mielestä hyvä tulos tapaamisesta ja sitä seuraavasta tiedotustilaisuudesta on, että Pekka Haavisto tuo esiin Suomen ja EU:n näkökannat Navalnyista, toteaa Venäjän ja EU:n suhteiden heikon tilan sekä vuoropuhelun tärkeyden tulevaisuudessakin.
Tätä voi tulkita niin, että Aleksei Navalnyi pitää mainita nimellä, vaikka Venäjä ei nimeä halua käyttää. Epäselvyyttä Suomen näkemyksestä ei saa jäädä.
Pietarin tapaamisen asialistalla on pitkä, Ukrainan kriisistä koronaviruksen sulkemaan henkilöliikenteeseen Suomen ja Venäjän rajalla. Rajayhteistyöstä Suomella ei ole valittamista.
Tutkija eväät matkaan: kokeile piruilua ja piikittelyä
Ulkopoliittisen instituutin Venäjään perehtynyt vanhempi tutkija Jussi Lassila kehottaa Haavistoa antamaan suoran piikin Venäjän suuntaan.
– On syytä muistuttaa, että länsimaissa tai EU:ssa on kansalaisilla vaaleissa mahdollisuus vaihtaa päättäjät, jos laajempaa yhteiskunnallista tyytymättömyyttä ilmenee. Ja sitten esittää retorinen kysymys siitä, että en ole ihan varma onko Venäjällä asia näin, Jussi Lassila hahmottelee puheenpartta Haavistolle.
– Siis tietynlaista piruilua, jos sanon sen suoraan. Ja samalla osoittaa, että olemme valmiita yhteistyöhön ja toivomme sitä myös Venäjältä, Lassila kannustaa.
Jussi Lassila kehottaa pelaamaan samoilla asioilla kuin Venäjän ulkoministeri. Lavrov sanoi, ettei EU ole luotettava kumppani. Lassila herättäisi kysymyksen, kuinkahan luotettava Venäjä sitten on.
Lassilakin pitäisi hyvänä saavutuksena jo sitä, että Suomi ilmaisee arvostelunsa Navalnyista riittävän terävästi.
Jos Haavisto on joskus presidentti, Venäjä muistaa
Myös Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto korostaa, että Haaviston viesti Pietarissa on oltava yksinkertainen ja hyvin selkeä: Suomi tuomitsee Venäjän ihmisoikeusloukkaukset.
Pietarin-vierailu ei ole helppo Pekka Haavistolle. Liuhton mukaan matkaan pitää kuitenkin lähteä.
Liuhton ennuste on, että jännitys EU:n ja Venäjän välillä kiristyy entisestään. Venäjä ei vapauta Aleksei Navalnyia. Se on arvovaltakysymys.
Suomenkin pitäisi mietti riippuvuuksiaan Venäjästä. Mitä jos sähkön tai puun tuonti tyssäisi?
Ulkoministerin takaraivossa voi olla myös Suomen tuleva poliittinen tilanne.
Liuhton mukaan nykyinen presidentti Sauli Niinistö on kyennyt luomaan toimivan keskusteluyhteyden Kremlin kanssa. Niinistö ei ole edennyt julkisuuden kautta. Venäläiset eivät halua menettää kasvojaan.
– Ei ole täysin poissuljettua, että Haavisto olisi vuonna 2024 Suomen presidentti. Venäläiset ovat erittäin pitkämuistisia. Jos Haavisto nyt lähtisi Baltian linjalle, hänen mahdollisen presidenttikautensa aikana muodostuvaa suhdetta Venäjään olisi hyvin vaikea luoda, Liuhto arvioi.
Baltian linjalla Kari Liuhto viittaa Viroon, Latviaan ja Liettuaan, jotka ovat vaatineet unionissa muita maita tiukemmin toimia Venäjää vastaan.
Vierailun aikana Pekka Haavisto tapaa kansalaisjärjestöjen edustajia. Liuhto varoittaa Haavistoa astumasta miinaan järjestösuhteissa.
– Venäläisten kansalaisjärjestöjen tukea pitäisi jatkaa. Miina voisi olla se, että Haavisto innostuu liikaa hehkuttamaan tukea järjestöille. Kannattaa harkita tapa, miten osoitetaan tukea järjestöille.
EU:n ja Venäjän suhteiden kiristyminen palvelisi Venäjän turvallisuuskoneiston etuja.
Kyse ei ole vain Navalnyista vaan sopimusten rikkomisesta
Ulkoministeriön Itäosaston päällikkö ei sulje pois Jussi Lassilan mainitsemaa piikittelyä.
– Voi piikitellä ja käyttää ironiaa ja huumoria lehdistötilaisuudessa. Se riippuu puhujasta ja hänen persoonallisuudestaan. Ei se ole suljettu pois, Maimo Henriksson pohtii.
Pekka Haavisto tuskin käyttää tutkijan esimerkkiä valtiojohdon vaihtamisesta vaaleissa, koska Sergei Lavrov vastaisi heti, että Suomi puuttuu Venäjän sisäisiin asioihin.
Sen sijaan puuttuminen Navalnyin vangitsemiseen ja kansalaisten oikeuteen osoittaa mieltään ei ole puuttumista Venäjän sisäisiin asioihin, vaikka Lavrov niin sanoisi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut Navalnyin vanhan tuomion olevan ilmeisen perusteeton.
Navalnyi sai vuonna 2014 ehdollisen tuomion petoksesta. Tuomioistuin muutti tuomion nyt ehdottomaksi, koska myrkytyksen vuoksi Berliinissä sairaalassa ollut Navalnyi oli tuomarin arvion perusteella tietoisesti vältellyt ehdonalaisvalvontaa.
Ihmisoikeustuomioistuin on yksi Euroopan neuvoston toimielin.
– Venäjä Euroopan neuvoston jäsenenä rikkoo itse solmimaansa sopimusta. Venäjä on lisäksi sitoutunut sopimuksiin, joissa taataan oikeus ilmaista mielipidettään. Kun näihin puututaan, suojelemme paitsi kansalaisten oikeutta myös kansainvälistä oikeutta ja sanomme, että järjestelmää ei saa rapauttaa.
– Meillä on perusteet huomauttaa tästä, Maimo Henriksson korostaa.
Kyse on siis laajemmasta asiasta kuin Aleksei Navalnyin tuomiosta ja yksittäisistä mielenosoittajista. Kyse on kansainvälisestä oikeudesta ja sääntöpohjaisesta järjestelmästä. Tuo sanapari onkin esiintynyt tiuhaan suomalaispoliitikkojen puheissa.
Pehmoilu ei auta, mutta Sputnik-rokotteen voisi ottaa
Tutkija Jussi Lassilan näkemys on, ettei pehmoilu Venäjän kanssa auta.
– Jos Suomi tai EU on pehmeämpi Venäjää kohtaan, siitä ei seuraa pehmeämpää otetta Venäjällä oppositiota tai kansalaisyhteiskuntaa kohtaan. Siitä ei ole uskottavaa näyttöä, Lassila arvioi.
Lassilan mukaan Haaviston on syytä varautua myös siihen, että Venäjä voi esiintyä sovittelevasti ja yrittää hajottaa EU-maiden rintamaa. Näin on käynyt joskus aiemminkin.
Toinen tutkija, professori Kari Liuhto korostaa myös Venäjän kuuntelun merkitystä ja yhteistä tekemistä.
– Kepin lisäksi pitää olla porkkana, yhteinen tekeminen. Sitä ei pidä tiukkoina aikoina unohtaa.
Liuhto esittää koronayhteistyötä Venäjän kanssa, nettikoulutusta terveydenhoidon parhaista käytännöistä oppilaitosten ja sairaaloiden välillä.
– Olin alkuvaiheessa aika epäilevä Sputnik-rokotteeseen. Jos rokote osoittautuu kaikissa eurooppalaisissa testeissä toimivaksi, niin ei sitä pitäisi poissulkea ehdottomasti siksi, että Navalnyi-kysymys on pinnalla, Liuhto sanoo.
EU laajentanee pakotteita tai tekee muita vastatoimia
Viikon kuluttua Haaviston Pietarin-vierailun jälkeen on Euroopan unionin ulkoministerien tapaaminen. Silloin palattaneen kysymykseen, pitäisikö Venäjään kohdistuvia pakotteita laajentaa. EU kohdisti Venäjään ja sen johtoa lähellä oleviin ihmisiin pakotteita Ukrainan Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.
Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja vihjasi jo julkisesti, että EU laajentaisi pakotteita tai tekisi muita toimia Venäjää kohtaan.
Suomi ei sulje mitään keinoa pois.
– Yleisesti ottaen pakotteet ovat toimiva ja arvokas työkalu. Vaihtoehto olisi, ettei tulisi mitään vastatoimia kun rikotaan kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Se olisi merkki, että näin voit toimia eikä siitä mitään seuraa, ulkoministeriön Maimo Henriksson sanoo.
– Jotain seuraa, arvelisin. Korkea edustaja Borrell on viitannut pakotteisiin ja voihan se olla jokin muukin toimi tai lausunto kuin pakotelaajennus, Henriksson olettaa.
Ulkopoliittisen instituutin Jussi Lassila arvostelee EU:n nykyistä pakotekäytäntöä lepsuksi. Henkilöpakotteet ovat kohteilleen ikäviä, mutta niitä voi kiertää.
– Olisi huomattavasti enemmän tehtävää: lännessä lymyävien Venäjän hallinnon ja taloudellispoliittisen eliitin korruptoituneiden varojen tiukempi valvonta ja niihin suoraan puuttuminen. Siinä EU on suoraan sanoen ollut löysin rantein liikkeellä, Lassila arvioi.
Tutkijoilla eri näkemyksiä öljyyn ja maakaasuun kohdistuvista pakotteista
Tutkijoiden mukaan tehokkain pakote olisi rajata jotenkin Venäjän energiavientiä, esimerkiksi öljyä, maakaasua ja kivihiiltä.
Tosin:
– En pidä sitä realistisena. Seuraukset voivat olla täysin arvaamattomia, miten Venäjä kokee uhan, muistuttaa Jussi Lassila.
Euroopan unioni on riippuvainen Venäjän energiasta. Jussi Lassila ei pidä todennäköisenä, että rakenteilla oleva Nord Stream 2 -kaasuputkeen puututtaisiin pakotteilla nykytilanteessa. Putki on tärkeä etenkin Saksalle.
Kari Liuhto kehottaa silti puuttumaan energiaan, jos todella halutaan saada aikaan vaikutuksia.
– Pikku pakotteet eivät johda mihinkään. Ne aiheuttavat vain ärsyyntymistä ja venäläisten ylimielisyyttä: taas EU:ssa tehtiin uusia pakotteita, mutta eihän ne koske kauhean paljoa, Liuhto arvioi.
"Demokratiavajevero" öljylle ja maakaasulle vuoteen 2025 mennessä?
Kari Liuhto antaisi Venäjälle lisää aikaa, mutta seuraavan askeleen pitäisi olla vakavampi. Hän esittää pakoteuhkaksi – lainausmerkeissä – demokratiavajeveroa venäläiselle energialle vuonna 2025.
Liuhton mukaan EU:n pitäisi samalla nopeuttaa siirtymistä uusiutuvien energiavarojen käyttöön.
Otetaan tähän yksi pelivertaus. Shakissa ja politiikassa on ainakin yksi yhteinen perussääntö: jos esittää uhkauksen, pitäisi olla valmis myös toteuttamaan se.
– Tällä hetkellä EU ei ole riittävän yhtenäinen. Voi olla vaikeuksia tällaista toteuttaa. Mutta jotenkin pakotteet pitäisi viedä muuhunkin kuin yksilöihin. Ei se vaan aiheuta mitään, Liuhto miettii.
Energia tulisi Euroopalle kalliimmaksi. Kari Liuhto olettaa, että energiapakotteiden kokonaisuus ei olisi niin dramaattinen kuin ensin kuvittelisi. Energiatarjonta voisi lisääntyä muualta, esimerkiksi Yhdysvalloista LNG-kaasuna.
Liuhto miettisi myös Nord Stream 2 -kaasuputkeen kohdistuvia pakotteita. Silloin EU:n pitäisi olla itsekin valmis seurauksiin.
- EU:n ja Venäjän suhteiden aallonpohja on aiheena myös Ylen Radio 1:n Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa, joka tulee kuunneltavaksi Yle Areenaan lauantaina 13.2.2021 kello 7.00.
Voit keskustella ulkoministerin Pietarin-vierailusta lauantaihin 13.2.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta.
Lue lisää: