Vähiten ruotsin kieli kiinnostaa Itä-Suomessa. Yliopiston ruotsinopettajat joutuvat mukauttamaan opetusta opiskelijoiden heikon tason vuoksi.
Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta. Kymmenen vuotta sitten vain alle kolmannes.
Vaikuttaa siltä, että samaa tahtia on laskenut myös ruotsin kielen osaaminen. Niin sanottu virkamiesruotsi kuuluu edelleen pakollisena kaikkiin korkeakouluopintoihin, mutta yhä useammalla on vaikeuksia sen suorittamisessa.
– Taitotason lasku on huomattava, ja tilanne huonontuu vuosi vuodelta. Osalla opiskelijoista taidot ovat hyvin heikot kurssille tullessa, sanoo ruotsin kielen lehtori Päivi Kammonen Itä-Suomen yliopistosta.
Lain mukaan korkeakoulusta valmistuvalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, joka vastaa suurin piirtein ylioppilaskirjoitusten cum laude approbatur -arvosanan veroista osaamista. Lisäksi täytyy osoittaa oman alan sanaston hallintaa.
Moni opiskelija uusii virkamiesruotsin koetta useampaan kertaan. Joillakin jopa tutkinnon suorittaminen viivästyy, kun pakkopullaksi koettua ruotsin suorittamista lykätään. Kammosen mukaan Itä-Suomen yliopistossa erityisen suuria vaikeuksia on luonnontieteiden ja metsätieteiden opiskelijoilla.
Nämä alat ovat miesvaltaisia. Ruotsin kieli ei kiinnosta nuoria miehiä myöskään lukiossa, sillä vain yksi neljästä ruotsin yo-kokeen suorittajasta on mies.
Yliopistojen ruotsinopettajat ovat joutuneet mukauttamaan opetustaan opiskeijoiden heikon osaamisen vuoksi. Vaatimustasosta ei kuitenkaan voi tinkiä, sillä se on määritelty laissa.
– Tarjoamme kertauskursseja, mutta ne eivät riitä korvaamaan lukion oppimäärää. Tenteissä voidaan antaa tehtävänantoja etukäteen ja tärppejä suulliseen kokeeseen, jotta opiskelija voi valmistautua tenttitilanteiseen mahdollisimman hyvin, Päivi Kammonen kertoo.
Hänen mukaansa osa opiskelijoista on edelleen motivoituneita, mutta kasvava joukko ei ole kiinnostunut kirimään kiinni saavuttamatta jäänyttä kielitaitoa.
– Monille tulee yllätyksenä, millaista ruotsin taitoa yliopistossa vaaditaan. Tuntuu, että lukiolaisille ei ole riittävästi painotettu sitä, että korkeakoulussa ruotsin kielestä ei pääse eroon, ja että vaatimustaso korkeakoulun ruotsissa on kohtalaisen kova, Kammonen sanoo.
Itä-Suomen yliopiston ruotsin kielen opettajien tekemät havainnot laskeneesta tasosta vahvistetaan myös muualta.
–Ruotsin opettajat kautta maan ovat puhuneet samaa, sanoo ruotsin kielen vastuuopettaja Hanna-Leena Ainonen Oulun yliopistosta.
Itä-Suomessa kiinnostus vähäisintä
Ruotsin kielen ylioppilaskokeen suosio on laskenut eniten Itä-Suomessa, jossa ruotsin kirjoittavien määrä on laskenut lähes 60 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Myös kaksikielisillä alueilla laskua on, mutta ei niin paljon. Uudellamaalla ruotsin kirjoittajia on nyt noin kolmannes vähemmän kuin reilu vuosikymmen sitten.
Tätä juttua varten vertailimme keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeessa suorittavia eli mukana ei ollut pitkän ruotsin kirjoittajia tai ruotsin äidinkielenään suorittavia. Tarkastelimme tilastoja vuodesta 2007 lähtien.
Itä-Suomessa moni ajattelee, ettei tarvitse ruotsin kielen taitoa mihinkään.
– Oppilaat jakautuvat kahteen porukkaan. Osa pitää ruotsin kieltä hyvinkin tärkeänä jatko-opintojen ja työllistymisen kannalta. Osa puolestaan suorittaa vain pakolliset kurssit eikä erityisesti panosta opiskeluun, sanoo joensuulaisen Lyseon lukion opinto-ohjaaja Matti Heinonen.
Heinosen mukaan lukiolaisia muistutetaan kyllä siitä, että ruotsin kurssi on pakollinen osa kaikkia korkeakoulututkintoja.
"Ei täällä kuule ruotsia"
Joensuulainen lukiolainen Noora Nevalainen panostaa ylioppilaskirjoituksissa pitkään matematiikkaan ja jättää ruotsin kielen kirjoittamatta.
–Olen päässyt juuri ja juuri läpi ruotsin kursseista, mutta pärjännyt matematiikassa paljon paremmin. Ruotsia ei täällä päin Suomea juurikaan kuule. Viime kesänä kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni Joensuussa ruotsin kieltä kadulla.
Koulutoveri Janina Hirvonen sen sijaan aikoo kirjoittaa ruotsin.
– Tällä hetkellä sillä ei ole vaikutusta elämään, mutta ehkä ruotsin kokeen suorittamisesta voi olla hyötyä, kun hakee töitä, Hirvonen arvioi.
Kuuma poliittinen kysymys
Ruotsin kielen asema puhuttaa jatkuvasti. Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, joka mahdollistaa kielikokeilun. Siihen osallistuvissa kunnissa kuudesluokkalaiset koululaiset voivat valita ruotsin kielen sijaan jonkin muun kielen. Erityisesti perussuomalaiset ja siniset ovat vaatineet ruotsin kouluopetuksen muuttamista kokonaan vapaaehtoiseksi ja korkeakoulujen virkamiesruotsista luopumista.
Ruotsin kielen lehtori uskoo, että ruotsin opetus säilyy korkeakouluissa.
– Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kieli on osa korkeakoulututkinnon suorittaneen yleissivistystä, Päivi Kammonen tiivistää.