Ontuvaa koiranpentua ei viedä lääkäriin, koska ontumista pidetään joissakin roduissa normaalina – leikkaukseen voi olla jo kiire

Lyhytjalkaisilla koirilla on alttius yleiseen kasvuhäiriöön, joka voi näkyä käyrinä jalkoina. Koiranpennun ontuminen voi kieliä häiriöstä, ja siihen pitäisi reagoida nopeasti.

Lancashirenkarjakoira Kaneli.
Lancashirenkarjakoira Kanelilla kasvuhäiriötä ei ole todettu. Sen jalat eivät kuitenkaan ole aivan suorat. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Juulia Tillaeus

Ruskeat silmät ovat nauliutuneet tiukasti herkkupaloja kädessään pitävään Susanna Saavalaiseen. Silmät kuuluvat pian nelivuotiaalle lancashirenkarjakoira Kanelille, joka odottaa emännältään käskyjä.

Saavalainen pyytää koiraa peruuttamaan. Kaneli tepastelee taaksepäin ja nostaa takajalkansa korokkeelle. Palkkioksi se saa herkun ja kehut.

Kanelin etujalat eivät ole aivan suorat. Ne eivät Susanna Saavalaisen mukaan vaivaa koiraa mitenkään, mutta ihan normaalitkaan ne eivät ole.

Lancashirenkarjakoira kuuluu matalajalkaisiin rotuihin, joilla esiintyy kyynärnivelen inkongruenssia. Kyseessä on yleinen kasvuhäiriö, joka voi näkyä tassujen kiertymisenä ulospäin ja ranteiden taipumisena sisäänpäin. Koiran jaloista voi siis tulla käytännössä käyrät.

Lancashirenkarjakoira Kanelin etujalat.
Vaikka Kanelin jalat eivät ole täysin suorat, ne eivät Susanna Saavalaisen mukaan vaivaa koiraa mitenkään. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Häiriö voi aiheuttaa koiralle kipuja, ja se voi ilmetä ontumisena. Tila voi myös johtaa nivelrikkoon.

Kanelin kyynärniveliä ei ole tutkittu. Kaneli on Suomen muotovalio, ja koiranäyttelyissä tuomarit ovat joskus huomauttaneet käyristä jaloista.

– Kanelilla ei ole koskaan ollut oireita, eikä se ole koskaan ontunut mitään raajaa. Tutkimusta ei katsottu aiheelliseksi, kun sille tehtiin virallinen terveystutkimus vuoden ikäisenä. Nyt varmaan olisi toinen tilanne, kun aiheesta on tullut enemmän tietoa, Saavalainen sanoo.

Suomi muuta maailmaa edellä tutkimuksessa

Kyynärnivelen inkongruenssissa koiran etujalkojen luut kasvavat eri nopeudella. Häiriö syntyy, kun kyynärluun kasvu loppuu, mutta värttinäluu jatkaa kasvuaan. Matalajalkaisilla koirilla taipumus tähän on perinnöllistä.

Kyynärnivelen inkongruenssia esiintyy roduilla, joilla on lyhytjalkaisuuden aiheuttava mutaatio. Näillä roduilla on tyypillisesti lyhyet raajat ja pitkähkö, matala runko. Tällaisia rotuja on olemassa paljon. Niihin kuuluvat esimerkiksi mäyräkoira, jackrusselinterrieri, kiinanpalatsikoira, corgit, bichon frisé, coton de tuléar, havannankoira, skyenterrieri ja lancashirenkarjakoira.

Suomi on maailman huipulla kasvuhäiriön tutkimisessa. Tätä matalajalkaisten koirien yleistä ongelmaa on pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalaisen johdolla tutkittu kymmenisen vuotta.

Tutkijat ovat kehittäneet mittausmenetelmän, jolla seisovalta koiralta voidaan mitata ranteiden taipumista ja tassujen uloskiertymistä. Käyttöön on otettu myös uusi röntgentutkimus, jolla matalajalkaisten koirien jalkoja voidaan tutkia aiempaa paremmin.

Erikoiseläinlääkäri Anu Lappalaisen mukaan joissain roduissa pentujen ontumista pidetään normaalina kasvuun liittyvänä asiana. Rodun piireissä ajatuksena saattaa olla, että ontuvaa pentua ei kannata viedä eläinlääkäriin. Sen sijaan pitäisi ottaa yhteyttä kasvattajaan, joka antaa ohjeita.

– Ei ole olemassa sellaista normaalia kasvuvaihetta, jossa pentu ontuu, Lappalainen sanoo.

Kyynärnivelen inkongruenssi voi vaatia leikkaushoitoa. Kasvuhäiriö olisi tärkeää todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä leikkauksesta on eniten hyötyä kasvuiässä olevalle koiralle.

– Kun kasvulevyt eivät ole vielä sulkeutuneet, nivelet pystyvät vielä muokkautumaan normaalimpaan asentoon, Anu Lappalainen kertoo.

Omistaja saattaa pahentaa ongelmaa

Joillakin matalajalkaisilla roduilla kasvuhäiriötä esiintyy enemmän, joillakin vähemmän. Lievänä kyynärnivelen poikkeavuus on Anu Lappalaisen mukaan erittäin yleistä. Häiriö olisi tärkeää huomioida matalajalkaisten koirien jalostuksessa, sillä mitä pahempi kyynärnivelen inkongruenssi koiralla on, sitä todennäköisemmin se periyttää vian myös jälkeläisilleen.

Vaikka kyynärnivelen inkongruenssiin vaaditaan perinnöllinen alttius, olemassa oleva vika voi paheta, jos omistaja esimerkiksi rasittaa koiraa liian rankoilla lenkeillä tai syöttää sille vääränlaista ruokaa.

– Terveestä koirasta, jolla ei ole inkongruenssimuutosta, ei kuitenkaan saa sairasta pelkällä ruokinnalla tai rasituksella. Perimällä on tässä erittäin suuri merkitys, tutkimusta seurannut kehitysbiologian dosentti ja Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoo.

Harvinainen skyenterrieri on yksi roduista, joissa pentujen ontumista on pidetty normaalina. Rotu on ollut Anu Lappalaisen tutkimuksen keskiössä, ja ensi vuoden alusta kaikki jalostukseen käytettävät skyenterrierit on PEVISAn eli rotukohtaisen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman mukaan kuvattava kyynärnivelen inkongruenssin varalta.

Rodulla häiriö on hyvin yleinen. Noin kolmasosa skyenterrierin pennuista ontuu kasvun aikana, ja osa myös aikuisena.

Kirsi Sainio on harrastanut skyenterriereitä pitkään ja myös kasvattanut rotua. Sainion mukaan rodussa ontuvien pentujen määrä on vähentynyt sen jälkeen, kun koiria on alettu kunnolla tutkia kyynärnivelen inkongruenssin varalta.

– Vähitellen ontuvia pentuja ei tule toivottavasti enää ollenkaan. Sen näkee sitten ajan myötä.

''Tietenkin haluan, että ystävät pysyvät terveinä''

Lappeenrantalaisen Susanna Saavalaisen perheessä asuva Kaneli on sijoituskoira. Kanelin kasvattaja omistaa koiran siihen saakka, kun sillä on teetetty pentue. Kasvattaja myös päättää Kanelin asioista, kuten terveystutkimuksista.

Saavalaisella on myös kaksi australiankelpieta, joista toinen on sijoituskoira.

– Minulla on nyt kaksi sijoituskoiraa. Jos ne olisivat ihan ikiomia, niin teettäisin kyllä terveystutkimuksia koirillani, vaikka en ajattelisikaan jalostusta. Tietenkin haluan, että ystävät pysyvät terveinä, Saavalainen sanoo.

Lancashirenkarjakoira Kaneli ja kasvattaja Susanna Saavalainen.
Kaneli-koira ja Susanna Saavalainen harrastavat yhdessä agilitya. He ovat myös kisanneet lajissa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Voit keskustella aiheesta jutun yhteydessä. Keskustelu sulkeutuu 8.12. kello 23.

Suosittelemme